Tunteet työpaikalla – vastuu, viisaus ja hyvinvointi
Työyhteisöt ovat monitahoisia ympäristöjä, joissa inhimilliset kohtaamiset ja vuorovaikutus ovat jatkuvasti läsnä. Vietämme merkittävän osan elämästämme työpaikalla ja tunteet värittävät jokaista työpäiväämme – olivat ne sitten innostusta uudesta projektista, turhautumista epäselvistä ohjeista tai iloa onnistuneesta yhteistyöstä. Tunteet ovat erottamaton osa työpaikan arkea, eikä niitä voi kytkeä pois päältä työpäivän ajaksi. Ne vaikuttavat suoraan työmme laatuun, päätöksentekokykyymme ja siihen, miten toimimme osana työyhteisöä.
Nykyaikainen työelämä on yhä enemmän aivotyötä ja vuorovaikutusta, mikä tekee tunteiden ymmärtämisestä ja hallinnasta keskeisen työelämätaidon. Tutkimukset osoittavat, että tunneälykkäissä työyhteisöissä työntekijät ovat sitoutuneempia, luovempia ja tuottavampia. He myös palautuvat paremmin haastavista tilanteista ja kokevat vähemmän työuupumusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tunteiden tulisi ohjata toimintaamme työpaikalla. Päinvastoin – tunteisiin liittyy vastuu: meidän tulee huolehtia sekä omasta hyvinvoinnistamme että siitä, miten tunteemme ilmaisemme toisille ihmisille. Tunteiden tiedostaminen ja niiden rakentava käsittely ovat avaimia niin yksilön kuin koko työyhteisön menestykseen.
Tunteet ovat erottamaton osa työelämää. Hämmennys, kuten muutkin tunteet, kertoo tarpeesta pysähtyä tunnistamaan ja käsittelemään omia reaktioitamme työpaikan arjessa.
Tunteiden vaikutus työelämässä
Tunteet ovat merkittävässä roolissa työssä jaksamisen, motivaation ja sitoutumisen kannalta. Psykologi Jarkko Rantanen korostaa Psykopodiaa-podcastissa tunteiden vaikutusta aivojen toimintaan, kehon reaktioihin ja työn lopputulokseen. Tunteiden tietoinen käsittely hyödyttää sekä yksilöä että organisaatiota. Käsittelemättömät vaikeat tunteet voivat kasautua taakaksi, joka heikentää sekä työilmapiiriä että työtehoa.
Psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala on havainnut työelämässä puutteita tunteiden merkityksen ymmärtämisessä. Hän painottaa, että tunteiden huomioiminen tehostaisi ajatustyötä ja edistäisi hyvinvointia. Keskittymiskyky, palautuminen ja oman aivotyöskentelyn rytmin tunnistaminen muodostavat perustan toimivalle työelämälle.
Tunteilla on keskeinen rooli myös työpaikan vuorovaikutuksessa. Omien tunteiden tunnistaminen ja hallinta mahdollistavat empaattisemman suhtautumisen kollegoihin ja heidän näkökulmiensa syvällisemmän ymmärtämisen. Tunnesäätelytaidot vaikuttavat suoraan työyhteisön ilmapiiriin ja yhteistyön sujuvuuteen.
Tunnetartunta – tunteiden heijastusvaikutukset
Tunteet tarttuvat, ja työyhteisössä ne leviävät usein huomaamatta. Yhden työntekijän kokema ahdistus tai stressi voi heijastua koko tiimiin, samoin kuin innostus ja ilo voivat synnyttää positiivista energiaa ympäristöönsä. Tätä ilmiötä kutsutaan tunnetartunnaksi, ja se perustuu aivojemme peilisoluihin – mekanismiin, joka auttaa meitä tunnistamaan ja omaksumaan toisten tunnetiloja.
Tunnetartunta voi toimia positiivisena voimavarana, mutta se voi myös kuormittaa, jos esimerkiksi kielteiset tunteet jäävät käsittelemättä. Ilman avointa keskustelukulttuuria negatiiviset tunteet voivat levitä hallitsemattomasti ja heikentää työhyvinvointia. Siksi jokaisen on tärkeää tiedostaa oma roolinsa tunnetilojen välittäjänä: miten oma mielentila vaikuttaa muihin ja miten voi suojautua liialliselta tunnetartunnalta.
Kehittyneet tunnetaidot, kuten kyky säädellä omia tunteita ja erottaa ne muiden tunteista, auttavat ylläpitämään tasapainoista työilmapiiriä. Esihenkilöillä ja tiiminvetäjillä on erityinen vastuu välittämistään tunnetiloista – positiivinen, rauhallinen ja kannustava käyttäytyminen voi vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia ja jaksamista.
Omat aidot tarpeet tunteiden taustalla
Tunteet eivät synny sattumanvaraisesti – ne heijastavat syvempiä inhimillisiä tarpeita. Työpaikalla koettu turhautuminen saattaa kertoa tarpeesta tulla kuulluksi tai halusta vaikuttaa asioihin. Surullisuuden taustalla voi piillä tarve yhteenkuuluvuudelle tai turvallisuudelle. Ilon kokemukset puolestaan viestivät usein täyttyneiden tarpeiden tuomasta tyytyväisyydestä ja merkityksellisyyden tunteesta.
Tarvetyöskentely on systemaattinen lähestymistapa, jossa opitaan tunnistamaan tunteiden taustalla vaikuttavat perustarpeet. Tämä syventää ymmärrystä omista reaktioista ja mahdollistaa tietoisemman toiminnan työyhteisössä. Tarpeiden tunnistaminen kehittää myös kykyä viestiä rakentavasti ja löytää yhteisiä ratkaisuja työarjen haasteisiin. Tällainen tietoisuus vahvistaa sekä yksilön hyvinvointia että työyhteisön valmiuksia käsitellä erilaisia tilanteita rakentavasti.
Organisaatioiden olisi hyödyllistä integroida tarvetyöskentely osaksi tunnetaitokoulutuksia ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Kun työntekijät ymmärtävät paremmin tunteidensa ja tarpeidensa välisen yhteyden, he pystyvät toimimaan tietoisemmin ja edistämään myönteistä työilmapiiriä.
Ratkaisuja tunteiden hallintaan työpaikalla
Tunnetaitojen kehittäminen on mahdollista ja seuraavat käytännön ratkaisut voivat auttaa luomaan tasapainoisemman ja tunneälykkäämmän työyhteisön:
Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen – Kohdatessaan ahdistusta, turhautumista tai innostusta on hyödyllistä pysähtyä hetkeksi ja nimetä tunne. Tämä auttaa saamaan etäisyyttä tunteeseen ja käsittelemään sitä tietoisemmin.
Tunteiden rakentava ilmaisu – Negatiivisten tunteiden impulsiivisen purkamisen sijaan on tärkeää oppia ilmaisemaan ne selkeästi ja rakentavasti. Esimerkiksi "Olen turhautunut projektin hitaasta etenemisestä. Voisimmeko yhdessä etsiä ratkaisuja?" on hedelmällisempi lähestymistapa kuin pelkkä turhautumisen osoittaminen.
Empatian vahvistaminen – Työyhteisössä on olennaista huomioida toisten tunteet ja pyrkiä ymmärtämään heidän näkökantojaan. Aktiivinen kuuntelu ja myötätunnon osoittaminen parantavat työilmapiiriä.
Psykologisen turvallisuuden edistäminen – Organisaatioiden tulisi luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat avoimesti jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan ilman pelkoa arvostelusta.
Tunnesäätelyn kehittäminen – Rentoutumisharjoitukset, mindfulness ja hengitystekniikat tarjoavat työkaluja tunteiden rakentavaan käsittelyyn ja stressin hallintaan.
Säännölliset keskustelut – Esihenkilöiden ja tiimien on hyödyllistä käydä säännöllisiä keskusteluja, joissa työntekijät voivat tuoda esiin tuntemuksiaan ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Näiden käytäntöjen avulla voidaan kehittää työpaikan tunneälyä ja luoda myönteisempi ja tehokkaampi työympäristö.
TerveysSummit-podcast ja Mona Moisala
Tämän tekstin inspiraationa toimi TerveysSummit-podcastin haastattelu Mona Moisalan kanssa. Moisala nostaa esiin työelämän nykyhaasteiden vaikutukset aivoterveyteen ja korostaa tarvetta kehittää työyhteisöjen rakenteita tukemaan sekä kognitiivista suorituskykyä että kokonaisvaltaista hyvinvointia. Podcast käsittelee laajemmin työelämän haasteita ja tarjoaa näkökulmia järjen ja tunteiden kestävään yhdistämiseen.
